Aivoriihi jälleen menossa.
Tarkoituksena on pohdiskella yhdistetty puu- ja elektroniikkatyö; lisäkaiutin kännykälle, Mp3-soittimelle, tietokoneelle ... tai tässä tapauksessa minitelkkarille. Puusta tulisi kotelo-osa kaiuttimille ja piirilevylle komponetteineen. Kotelon väri ja muotoilu ympäristöön sopivaksi...

Lehtikotelo

1. projektisuunnitelmA

Projektin aiheena on laudasta ja vanerista valmistettu lehtikotelo.

Projektin tavoitteena on tutustuttaa teknisiä töitä aloitteleva oppilas uuteen oppimisympäristöön, teknisen työn luokkaan, sen työvälineisiin, materiaaleihin ja opetussuunnitelmaan asetettuihin teknisen työn tavoitteisiin.

Teknistä työtä aloittelevan oppilaan motivointi on melko helppoa. Kolmasluokkalainen oppilas on yleensä innostunut uudesta luokkatilasta ja sen työvälineistä. Hän on halukas heti aloittamaan työskentelyn. Lehtikotelo kohteena on myös innostava, koska sille on selkeä käyttötarkoitus. Se on jokaiselle sopiva säilytin. Sen voi pitää itsellään tai antaa lahjaksi. Kotelo ei vaadi mitoissa tai sahauksissa millimetrintarkkaa työstämistä, mikä onkin tuon ikäiselle oppilaalle vielä haasteellista.

Työn avulla voi perehtyä työturvallisuuteen. Mielestäni on tärkeää, että oppilas tietää työturvallisuuden itseään helpottavaksi asiaksi ja luontevaksi osaksi teknisen työn opetusta. Oppilas huomaa, että on helpompi työstää (sahata, hioa, naulata) työtään, kun se on kiinnitetty höyläpenkkiin oikein. Mitä lähempänä kiinnityskohta on työstettävää, sitä helpompi on työstää kohdetta. Opettajan vastuuta helpottaa, kun oppilas osaa toimia turvallisesti. Oppilas tietää, ettei esimerkiksi tulityötä voi tehdä ilman asianmukaisia suojauksia ja opettajan välitöntä valvontaa. Osana työturvallisuutta on opettaa huolehtimaan työtilan siisteydestä. Työvälineet palautetaan puhdistettuina niille kuuluville paikoille ja työtila siivotaan.

Työsuunnitelmien piirtämisessä ja muokkaamisessa voi käyttää esimerkiksi koulun tietokoneilla olevia piirto-ohjelmia. Munkinnyörin tarkemmat teko-ohjeet löytyvät internetistä mm. käspaikan kotisivuilta. Muutoin opetusteknologiaa voisi käyttää digitaalisessa työn ja työskentelyn taltioinnissa esimerkiksi portfoliona.

Opettajajohtoista opetusmenetelmää käytetään aina, kun opetetaan eri työvälineiden ja tekniikoiden perustaitoja. Perustaitojen hallinta tulisi varmistaa kaikkien oppilaiden osalta. Koko opetusryhmän kanssa voidaan käydä opettajajohtoinen opetuskeskustelu yksilösuunnitelmista. Yksilösuunnitelmien yhteinen pohdinta auttaa oppilasta huomaamaan oman suunnitelman vahvuudet ja mahdolliset heikkoudet. Tämän palautteet perusteella oppilas voi tehdä suunnitelmaansa muutoksia. Tämä opettaa myös palautteen antamista ja vastaanottamista. Oppilas huomaa myös, että kuinka erilaisia suunnitelmia samoilla rajaehdoilla voidaan tehdä.

Parityöskentely, toisen auttaminen, sopii hyvin esimerkiksi vanerisahaukseen tai mikäli tarvitsee sahata pitkää lautaa. Vanerin sahaaminen on haasteellista, vaikka se olisi kiinnitetty oikein. Vaneria sahatessa saha jumittuu herkästi sahausuraan, jolloin kaveriapu on tarpeen. Pitkiä lautoja on hankala kuljettaa lautavarastosta yksin. Kiinnitys höyläpenkkiin ja sahauskin sujuu yhteistoimin helpommin.

Lehtikotelon työvälineet ja materiaalit ovat kaikki jokaisen teknisen työn ja tekstiilityön perustarvikkeita. Perustyövälineet: sahat (selkäsaha, lehtisaha), viilat, hiekkapaperit (eri karkeuksia), naulat (eri kokoja), vasarat, ruuvipuristimet (eri kokoja), höyläpenkit ja maalit ovat jokaiseen teknisen työn luokkaan kuuluvia perustarvikkeita. Oppilaan työskentelymotivaatiota lisäävät asianmukaiset työvälineet. Siksi niiden kunnosta tulisikin huolehtia. Höylääminen on kivaa, kun höylän terä on terävä sekä säädetty oikealle korkeudelle ja asentoon. Höyläpenkin tulee olla oppilaan työskentelyyn sopivalla korkeudella.

Työn etenemisen myötä oppilas saa palautearviointia opettajalta ja muilta oppilailta yhteisten keskustelujen muodossa. Työn valmistuttua opettaja keskustelee oppilaan kanssa kahdestaan valmiista työstä. Siten oppilaalle tulee käsitys omista taidoistaan, mitä osaa ja missä ehkäpä olisi vielä parannettavaa. Oppilas ymmärtää annetun arvosanan ja tehdyn työn välisen yhteyden.

Työn edetessä myös opettaja saa palautetta oppilailtaan. Opetuskeskustelut kahden kesken ja ryhmissä antavat opettajalle tietoa työn ja opetuksen onnistumisesta.

2. tuntisuunnitelmat

LEHTIKOTELO  
(6-7 opetuskertaa,  3. lk)                                      

1. Mittaa ja sahaa lauta.  
2. Mittaa ja sahaa kotelon lautaosat.  
3. Hio reunat. 
4. Poraa päätyreiät. 
5. Pintakäsittele laudat. 
6. Kiinnitä lautaosat toisiinsa liimaamalla ja naulaamalla. 
7. Lakkaa runkosat.  
8. Suunnittele, mittaa ja sahaa vaneriosat. 
9. Suunnittele, piirrä ja sahaa vanerin sisäosat.  10. Hio vanerit. 
11. Pintakäsittele vanerit. 
12. Naulaa vanerit lautarakenteeseen.  
13. Liimaa huopa.  
14. Valmista munkinnyöri päätyreikiin.

	TAVOITTEET	TAVOITTEET
A R V I O I N T I	TIEDOT JA TAIDOT •mittaaminen ja merkitseminen •suorakulman käyttö •sahaaminen •naulaaminen ja liimaaminen •pylväsporaus •pintakäsittely •työtilan siisteys •munkinnyörin valmistaminen (neliömalli)	SUUNNITTELUN TAIDOT •tarkoituksenmukaisuus •yksityiskohdilla rikastaminen	A R V I O I N T I
A R V I O I N T I	TYÖSKENTELYN TAIDOT •pitkäjännitteisyys •uuden taidon oppiminen •ohjeiden mukaan toimiminen •turvallisuus	KASVAMISEN TAIDOT •turvallisuus •oman työn arvostaminen ja hyödyntäminen •työnilo	A R V I O I N T I
	TAVOITTEET	TAVOITTEET

 

                                                                                                                     
Tarvikkeet: 5” tai 6” lautaa 700 mm, vaneria 4 mm (300mm x 600 mm pala) ja 1 mm (40mm x 200mm), lankanauloja (350 mm ja 12 mm) ,hiontapaperia (80), maalia, teräsharja ja –villaa, vesiliukoista lakkaa, munkinnyörilankaa 2 eri väriä xx mm, metallirengas ø10 mm, huopaa (150mm x 300 mm pala).

1. MITTAA JA SAHAA LAUTA

Mittaa 6 ” laudasta 700 mm pitkä lauta. Vedä sahausviiva suorakulmalla. Kiinnitä sahattava lauta höyläpenkkiin. Käytä tarvittaessa ruuvipuristimia (pitkä lauta). Pitkä lauta on helpompi kuljettaa ja sahata parityönä.

 

Opeta suorakulman käyttö niin, että viivasta tulee suora!

Opeta: Sahaus aloitetaan muutamalla rauhallisella vedolla. Käytä tarvittaessa puurimaa tai sahauslaatikkoa sahausohjurina. Sahaa sahausuran suuntaisesti.

Eriyttäminen: Nopealle ja taitavalle oppilaalle voi antaa raakalaudan, mikä täytyy höylätä ennen sahauksia. Opettajan höylää koneella laudan toisen puolen. Opettajan piirtää suuntapiirtimellä toisen puolen höyläysviivan. Oppilas vahvistaa viivan lyijykynällä ja höylää laudan viivojen mukaisesti. Höyläyksen tarkistus suorakulmalla.

Opeta höylättävän työn kiinnitys tappien väliin. Tapit tulee olla korkeintaan puolivälissä höylättävän laudan paksuudesta, ettei höylänterä osua tappeihin ja tylsy.

2. Mittaa ja sahaa kotelon lautaosat

Mittaa ja merkitse suorakulman avulla kotelon lautaosat yksi kerrallaan. Sahaa seuraavat palat: 100 mm, 250 mm ja 300 mm.

3. Hio reunat

Hio laudat hiontalaudan tai hiekkapaperin avulla. Ethän pyöristä särmiä tai kulmia! Muista työstettävän työn kiinnitys höyläpenkkiin.

HUOM! Hionta voidaan väliin, mikäli tehdään pintakäsittelynä poltto = 5. ohje.

 4.  Poraa päätyreiät 

Opetuskeskustelu: Pohditaan yhdessä, että miksi tarvitsemme päätyreiät?

Suunnittele, mittaa ja poraa päätyreikien paikat 300 mm lautaan. Reikien keskipiste on alareunasta 70 mm ja 30 mm reunasta. Poraa pylväsporakoneella reikäsahanterällä kaksi reikää (ø 30 mm).  Muista karasuoja ja suojalasit!

 

 

Muista kiinnittää porattava työ ruuvipuristimella pylväsporakoneen pöytää ja laita porattavan alle puulevy porattavan reiän ulkoreunojen repeämisen estämiseksi. Ennen porausta kohdista poranterä mittauspisteeseen.

Irrota reikäsahaushylsy (=puurengas) reikäsahanterän sisältä ennen seuraa porausta. 

 

5. Pintakäsittele laudat  

Tee polttopintakäsittely yhdessä opettajan kanssa. Tulitöissä on tärkeää turvallisuus ja suojaus; ahjoimuri päällä, suojahanskat, -essu ja silmäsuojat.

Polta laudan molemmat pinnat kaasuliekillä tasaisesti mustaksi. Palavan liekin syntyminen ei haittaa, mutta ethän anna sen polttaa koko lautaa. Tee käsittely lautojen molemmille puolille, mutta 250 mm laudan toinen puoli jätä käsittelemättä.

Syntyneet liekit voi puhaltaa sammuksiin tai tukahduttaa polttopöytää vasten. Varmista, ettei lautojen pinnalla ole hehkuvia kohtia. Anna lautojen jäähtyä hetki.

Suojaa lavuaarin  harjauspaikka paperilla siivouksen helpottamiseksi.

 

Harjaa teräsharjalla puusyiden suuntaisesti noki ja karsta pois lautojen pinnasta. Harjauksen ansiosta saat esiin puun kasvun; vaalea kevätpuukasvu on palanut alemmaksi ja tumma syyspuukasvu on jäänyt korkeammaksi. Näin laudan pinnasta tulee hienoisesti kolmiulotteinen.

 

Hankaa teräsvillalla edelleen puun syiden suuntaisesti loppu noki pois. Lopuksi pyyhi laudan pinta kankaalla tai paperilla, ettei mustaa enää irtoa sormiin.

 6. Kiinnitä lautaosat toisiinsa liimaamalla ja naulaamalla 

Mallinna runkoa osat yhteen pöydällä.

Mittaa ja merkitse naulojen paikat (100 mm alareunasta ja 300 mm ulkoreunasta) molempien päätypalojen alaosaan. 

Opeta naulaus. Pidä toisen käden etusormella ja peukalolla naulasta kiinni kohdistaen naulan terävä pää laudan pintaan. Lyö vasaralla varovasti naulan nupinpäähän. Lyö niin monta kertaa, että naula kiinnittyy lautaan. Tarkista naulan suoruus.

Tee alkunaulaus. Naula niin, että naulan terävä pää tulee hieman esiin (1-2 mm) laudan toiselta puolelta.

 

Kiinnitä pohjalauta höyläpenkkiin ja sivele liima naulattavien osien väliin. Käytä tarvittaessa toista puupalaa naulausohjurina. Naulaa laudat kiinni toisiinsa. Liimaa ja naulaa myös päätyosa pohjaosaan kiinni. Huomioi, että osat menevät oikein päin.

 

7.  lakkaa runko-osa

Laita rungon alle maalauspöydälle puupalat, ettei runko tartu pöytää/suojapaperiin kiinni. Lakkaa runko-osa. Älä lakkaa pohjaa. Käytä vesiohenteista lakkaa. Muista pestä sivellin huolellisesti käytön jälkeen ja jätä kuivumaan harjapuoli ylöspäin.

8.  Suunnittele, mittaa ja sahaa vaneriosat

Mittaa runkoon sopiva vaneria sivu. Tee kaksi samankokoista peilikuva vaneria. Ennen vanerin sahausta suunnittele vanerin vinon sivun muoto.

Kiinnitä vaneri höyläpenkkiin ruuvipuristimilla ja sahaa vaneripalat viivojen mukaisesti.

 

 

 

Opeta vanerisahaus. Pitkässä vanerin sahauksessa saha voi pihdata sahaussaumassa. Estä tämä hieman nostamalla tai painamalla irti sahattavaa vaneriosaa. Tämän vaiheen voi tehdä parityönä.

Sahaa vino sivumuoto lehtisahalla.

Tarkista, että vaneriosa on sopiva runko-osaan. Höylää ja hio mahdollinen liika vaneri pois.

 

9. Suunnittele, piirrä ja sahaa vanerin sisäosat

Suunnittele vaneripalojen sisäleikkaukset. Käytä apuna erilaisia muotoja. Tee ainakin kolme erilaista suunnitelma paperille tai käytä tietokonetta.

Opetuskeskustelu: Tutkikaa yhdessä kunkin tekemiä sisämuotosuunnitelmia. Miksi tein tällaisen suunnitelman? Kestääkö rakenne? Tee mahdolliset muutokset suunnitelmaasi. Valitse yksi suunnitelma ja toteuta se.

Piirrä suunnitelmasi vaneripaloille. Sahaa lehtisahalla/reikäsahalla.

Käytä toisen puolen reikäsahattuja kiekkoja malleina toisella puolella. Merkitse kohdistuspisteet. Sahaa kiekot irti.

 

 

 

 

Tee lehtisahaukseen vähintään 3 mm alkureikä porakoneella.Auta/opetalehtisahanterän asennus alkureiän läpi ja lehtisahalla sahaaminen. Käytä spiraaliterää, jolla voit lehtisahata joka suuntaan.

 

 

 

 10. Hio vanerit 

Hio vanerien ulko- ja sisäosien reunat hiekkapaperilla.  Tee hionta huolellisesti.

11. Pintakäsittele vanerit

Laita puupalat maalattavan työn alle maalauspöydälle.  Maalaa tai petsaa vaneripalat molemmilta puolilta huolellisesti, kuitenkin käsittele yksi puoli kerrallaan. Anna vanerin kuivua joka maalauskerran jälkeen.

Opeta maalaaminen, petsaaminen. Ota pensseliin hieman maalia/petsiä ja sivele  kevyesti maalia työsi esillä olevan puolen joka kohtaan. Käytä maalia riittävästi, mutta älä liikaa, ettei tule valumia. Lopuksi sivele maalipinta yhdensuuntaisin vedoin siistiksi. Anna kuivua.

Kuivumisen jälkeen hio karkea pinta kevyesti hiekkapaperilla (140). Harjaa hiontapöly. Maalaa/petsaa työ uudelleen. Anna kuivua.

Toista ohje molemmille puolille vaneria.

HUOM! Tarkista, että sisäkuvioiden reunat tulevat maalatuiksi ja sivele mahdolliset maalivalumat pois.

12.  naulaa vanerit lautarakenteeseen

Mittaa ja merkitse vaneriin naulauspaikat tasaisin välein. Sivele liimaa rungon toiselle reunalle ja naulaa vaneri runkoon kiinni. Naulaa ensin nurkat kiinni (4 nurkkaa).

Tee toisen puolen naulaus samoilla ohjeilla.

HUOM! Poista mahdolliset vinoon menneet naulat pihdeillä tai vasaralla.

 

13.  liimaa huopa  

Valitse pohjaa sopiva huopaväri ja –koko. Piirrä koko ulkopohjan avulla ja leikkaa irti. Sivele liimaa ulkopohjan joka kohtaan.

 

Paina huopapala kiinni liimaan ja anna kuivua. Leikkaa tarvittaessa saksilla huopareunat siistimmiksi.

 

14.  VALMISTA munkinnyöri päätyreikiin  

Valitse kotelosi väreihin sopivat kaksi ontelokudetta. Kuteiden pituudet 100 cm. Kiinnitä metallirengas solmeilun alkuun lankojen keskelle. Tee munkinnyöriä 15 senttimetriä ja lisää toinen metallirengas. Tee vielä kaksi kerrosta ja päättele langat nyörin sisälle silmäneulalla.  Kiinnitä nyöri päätyreikiin metallirenkaiden avulla lenkiksi.

Katso teko-ohje linkistä:

 http://punomo.fi/teeitse/

3. Didaktinen pohdinta

Lehtikotelo on monipuolinen työ, jonka avulla voi opettaa 3. luokkalaisille asetettuja teknisen työn tavoitteita ja oppisisältöjä. Sen avulla voi opettaa tärkeät perustaidot osittaisesta suunnittelusta, mittaamisesta niin viivaimella kuin suorakulmalla, sahaamisesta niin selkäsahalla kuin lehtisahalla, hiomisesta, peruskiinnitystavoista niin liimaamisesta kuin naulaamisesta ja pintakäsittelystä. Yhteisen käsityön osuus jää tosin melko pieneksi, melkeinpä tarpeettomaksi. Munkinnyöri on alkua ja kuteiden pujottelua lukuun ottamatta helppo toteuttaa.

 

Alakoulun teknisessä työssä oppilas ei saa käyttää konesahaa (sirkkeliä, vannesahaa), joten käsisahausta on hyvä harjoitella riittävästi. Tässä työssä on runsaasti sahausharjoituksia. Tämä työ ei vaadi millimetritarkkaa sahausta, ei laudan pituudessa taikka päädyn suoruudessa. Toki useamman millimetrin heitot joutuu korjaamaan.

Jokaisen työvaiheen huolellinen tekeminen helpottaa seuraavaa vaihetta ja takaa onnistuneen lopputuloksen. Huolettoman sahauksen jälkeen voi joutua uusimaan sahauksen. Esimerkiksi, jos lauta jää liian lyhyeksi tai sahaus on mennyt liian vinoon. Rosoisen sahauksen jälkeinen viilaus ja hiontakin ovat pitkäpiinaista puuhaa, jolloin koetellaan pitkällisen työvaiheen mielekkyyttä. Mielestäni on tärkeää, että myös hiontaan kiinnitetään huomiota, myös mahdollisten lakkausten ja maalausten välissä. On tärkeää näidenkin työvälineet olla käyttökunnossa!

Käytännön on ongelmakohdat ovat olleet joskus huvittavia. Runko-osan naulauksessa on lopputuloksena voinut olla s-muotoinen kokonaisuus. Viimeisen kolmannen palan naulaamisen yhteydessä kannatta oppilaan kurkistaa höyläpenkin alle, että etu- ja takapäätyosat tulevat oikein naulatuiksi. Rungon mallintaminen ennen naulausta pöydällä auttaa oppilasta hahmottamaan tavoiteltua lopputulosta.

Vanerin piirtämisen yhteydessä pitäisi pystyä hahmottamaan, että vanerit tulevat peilikuvina kotelon eri puolille. Virheen kuitenkin pystyy peittämään, mikäli käytetään pintakäsittelyssä peittäviä maaleja. Mutta, mikäli työ esimerkiksi vain lakataan, tulee vanerikuviot olla oikein päin. Vanerin vääntymisen suunnalla ei ole suurtakaan merkitystä tässä työssä.

Mikäli vanerista tulee runko-osaan liian suuri, voi liian osan höylätä kätevästi pois. Pohjaosasta vaneria höylätessä tulee varoa päätyosien laudan herkkää rikkoutumista. Tämän voi estää valitsemalla höyläyssuunnaksi päädystä keskelle. Tämän korjauksen voi tehdä joko ennen vanerin naulaamista runkoon tai sen jälkeen.

Monelle oppilaalle maalaaminen on tuttua puuhaa, mutta siistin, huolellisen maalausjäljen tuottaminen ei. Harmittavan usein hyvin tehty työ menee pilalle huolettomalla maalaamisella. Maalaaminen tulee siis opettaa. Maalaamisessa mielestäni tulee opettaa riittävä, mutta ei liiallinen maalin käyttö. Liika maali aiheuttaa maalivalumia, jotka tulee tarkistaa ja sivellä pois maalauksen lopuksi. Vesiliukoiset maalit ovat myös koululaisille soveltuvia maaleja. Ne ovat helposti vedellä ohennettavia ja pensselit on helppo pestä. Vesiliukoisia lakkoja voi käyttää myös kuin maaleja. Lopputulokselta helpointa ja halvinta on käyttää petsejä.

Perustekniikoiden perusteellinen oppiminen ja niiden hallitseminen on tärkeää, kun opetellaan myöhemmillä luokilla uusia tekniikoita. Jo tämän vuoksi teknisen työn tunneilla ei saisi olla kiire. Kiireen välttäminen vähentää myös oppilaiden välistä kilpailua nopeudesta ja lisää viimeistelyn onnistumista.

 

Eriyttäminen voi haasteellista, mikäli ryhmä ei ole opettajalle ennestään tuttu. Kuten tuntiohjeista käy ilmi, voi lehtikotelon valmistamista eriyttää jo alkuvaiheessa, kun valitaan joko höylätty- tai raakalauta. Höyläämisen, raakalaudan valitseminen vaatii opettajalta laudan toisen puolen höyläämistä koneella, suuntapiirtimellä piirtämistä tai ainakin siihen ohjaamista ja höyläämisen opettamista. Kotelo ei myöskään vaadi millimetritarkkaa laudan höyläyspaksuutta, mutta toki tarkempi paksuus helpottaa työn naulausta. Kokemukseni oppilasryhmien kanssa laudan höyläämisen opettamisesta ovat myönteiset. Tähän vaikuttaa oleellisesti, että käsihöylät ovat kunnossa; terä terävä, terä on asennettu oikealle korkeudelle ja on suorassa. Pienelle oppilaalle tulisi olla tarjolla hänelle sopivan kokoinen höylä.

Toinen eriyttämisen paikka onkin opettajalle jo helpompi. Oppilas tekee vanerin sivuosiin lehtisahaussuunnitelman, jonka hän toteuttaa saamansa palautteen ja tekemiensä mahdollisten muutosten jälkeen

4. opetusmateriaalit

Lehtikotelo ei vaadi mitään erityistä ennakkoon valmistettua opetusmateriaalia.

Uuden ryhmän kanssa teen sahausharjoituksia. Opettelemme mittaamista, työn kiinnittämistä höyläpenkkiin ja suoraan sahaamista erillisellä pienellä puupalikalla. Tällä ennakoin oppilaiden sahaustaitoja tulevaa työtä varten.

Isojen vanerilevyjen sahaus on pienten oppilaiden kanssa hankalaa, siksi usein sirkkelöin ison levyn pienemmiksi paloiksi. Pienissä paloissa tulee olla lehtikotelon ulkoreunan suunnitteluvara.

Lautaa voi hankkia joko raaka- tai höylättynä lautana. Itse käytän lehtikotelossa raakalautaa, jota voin tarvittaessa koneella höylätä. Ellei koululla ole konehöyliä, suosittelen hankkimaan valmiiksi höylättyä lautaa. Käytän kotelossa mieluiten viisi- tai kuusituumaista lautaa, silloin kotelossa on sopivasti säilytystilaa.

Motivointiin voisi käyttää ennalta valmista peruslehtikoteloa. Siihen voisi olla helpompi miettiä yksilöllistämistä.  

5. itsearviointi kurssista

Blogeihin olen aiemmin tutustunut vain niiden lukijana. Enimmäkseen olen lueskellut erilaisia käsityöblogeja hakiessani käsityöaiheita ja reseptiblogeja, mikäli ohjetta ei ole löytynyt keittokirjoista.  Viime talven seurasin tiiviisti lapseni vaihto-oppilasblogia, jota hän viikoittain jaksoi päivittää.

Blogin alkuvaihe vaikutti hieman hankalalta kaikkine kirjautumisineen, mutta jatko olikin jo helpompi. Blogin tekemisessä pärjää perustekstin- (word) ja kuvakäsittelytaidoilla. Kuvat elävöittävät tekstiä. Kuvat tulee käsitellä blogiin sopivaan muotoon (koko, rajaus) ennen blogin kuvakansioon latausta. Tässä blogissa olisi voinut käyttää myös videoklippejä, mutta mielestäni mikään kohta tässä harjoitustyössä ei vaadi niin tarkkaa ohjausta.

On ollut mielenkiintoista opetella tekemään blogia. Tulen käyttämään tätä taitoa oppilaiden kanssa koulussa. Todennäköisesti äidinkielessä teetän oppilailla jonkin itsenäisen työn, jonka esitysmuoto on blogi.

Kurssityön valinta oli vaikeaa valinnanrunsauden vuoksi. Mielessäni oli lukuisia monipuolisesti teknistä työtä opettavia aiheita, joita olen tehnyt oppilaiden kanssa. Vaikeinta oli löytää aihe, jossa yhdistyvät molemmat käsityöt. Yhdistämistä pitikin suunnitella kauan. Mielestäni teknisen työn ja tekstiilityön yhdistäminen tulee olla mielekästä, tarpeellista, muttei keinotekoista. On myös hienoa, että opettajalla on taitoa ja tietoa molemmista käsitöistä sekä rohkeutta käyttää molempia käsityötaitoja opetuksessaan. Kurssityössäni tekstiilityön yhdistäminen on mielekäs, tarpeellinen ja esteettinen.

Kurssityön valintaa helpotti aiheen tuttuus. Olen tehnyt lehtikotelon usean kolmannen luokan ryhmän kanssa. Tiesin ennestään työn ne ongelmakohdat, jotka vaativat enemmän, tarkempaa ohjausta. Eri ryhmien kanssa olen kokeillut erilaisia sivukuviointeja ja pintakäsittelyjä, mutten ikinä ole toteuttanut lehtikoteloa yhteisenä käsityönä.

Pidän tästä työstä erityisesti, että sen avulla voi opettaa teknisen työn tärkeitä perustaitoja. Sahaaminen ja naulaaminen voi olla lapselle täysin ennalta kokemattomia taitoja, joten tämä työ on oiva kohde harjoitella niitä. Työ ei vaadi tarkkaa mittaamista ja sahaamista, joten onnistuminen on taattua. Lisäksi kotelolla on selvä käyttötarkoitus. Sen voi käyttää itse tai antaa lahjaksi.

Toivonkin, että tämä olisi käyttökelpoinen aihe opiskelijakollegoilleni. Omassa koulussani tätä aihetta käyttävät myös muut teknisen työn kollegat.